Kivenraivaajat eivät tulleetkaan

Olemme olleet yhteydessä neljään kaivinkoneyrittäjään Pohjorinteen kunnostamiseksi niittokuntoon. Yksi kieltäytyi, kaksi kävi katsomassa ja lupasi tulla. Toinen kolme vuotta sitten, toinen tämän vuoden kesäkuussa. Elokuu on jo pitkällä eikä ketään ole töihin näkynyt. 

Saimme onnistuneesti hankittua rahoituksen ja olemme olleet yhteydessä useisiin toimijoihin. Se ei ole enää meidän vika, mikäli kukaan ei tule lupaksestaan huolimatta. Olemme tehneet oman osamme. 

Liekö jotain kytkyä, kun ammattikoulu on metsäalan oppilaitos ja metsäyhtiöille perinnemaisemalohkon kunnostus maatalouskäyttöön on niin sanotusti kuuma peruna.

Mutta näin komea näköala on suojeltava metsitykseltä, sanoivatpa metsäalan toimijat mitä tahansa! 

Niitettiin polku

Meiltä johtaa vanha polku läheiselle metsäautotielle. Tie kiepsahtaa takaisin kylätielle. Mukava parin kilometrin patikkareitti komeissa vaaramaisemissa. Polun varrella on kaunis kukkaniitty, joka on vaarassa pusikoitua, kun sitä ei voi kivien takia niittää traktorilla. 

Kymmenisen vuotta sitten täällä oli metsänhoitoyhdistyksellä peltojen metsityskampanja. Samassa yhteydessä he aikoivat metsittää kylän viimeisen vaaranäkymän eli tämän kyseisen niityn. Saimme estettyä hankkeen. 

Pari vuotta sitten kampanjoimme Mesenaatin avulla varoja kivisen niityn kunnostukseen. Kampanja tuotti yli tuhat euroa. 

Olemme etsineet kaivinkonefirmaa kunnostamaan tuo kivinen lohko. Muutama vuosi sitten joku kävi ja lupasi tulla töihin. Heitä ei sitten näkynytkään. Syksyllä joku toinen firma kävi katsomassa ja lupasivat tulla kesäkuussa töihin. Heinäkuu on lopuillaan ja kivien raivaajia ei näy. Vaikeata raivata korkeassa vesakossa. Täytyy syksyllä lehtien karistua kysellä töihin kolmatta urakoitsijaa. Ehkä sitten nappaa. 

Tue toimintaamme!

Kulttuurimaisemien suojelu on haastavaa työtä laajojen metsäalueiden keskellä. Siksi se onkin niin tärkeää. Tarjotaan helposti metsitystä arvokkaille kulttuuriympäristöille kun koko lähialue on jo metsitetty. Valtio ja muut julkiset tahot eivät pysty suojelemaan metsäisillä seuduilla olevia arvokohteita. Tämä on kokonaan yksityisten varassa. Tämä on erittäin epäreilua. Arvokkailla alueilla sijaitseville perinnerskennuksille on vaikea saada kunnostusavustuata. Pellonkunnostustöitä ei tueta, vaikka se olisi ehdoton edellytys kulttuurimaisemien säilymiselle.

Ostamalla tuotteitamme kannatat samalla kylämme arvokkaiden kulttuurimaisemien säilymistä. Muiden muassa tässä kirjassa kerrotaan perinnepihan koiran näkövinkkelistä perinnemaisemien kunnostuksesta. 200-sivuinen kovakantinen värikuvateos maksaa 35,00 €. Hintaan lisätään toimituskulut. Voit tilata kirjaa postitse oheisella palautelomakkeella. Kiitos kannatuksestasi!

Sivakkalaisia Kansantarinoita -kirjassa kerrotaan tarinoita perinnemaisema kylästä. Kirjan hinta on 25,00 euroa plus postikulut. 

Maisema-alueen perustaminen?

Tämä on ihan, sanonko, pyllystä! Tiedustelin ELY:ltä voisiko tänne saada pienemmän, yksityisen maisema-alueen kun kylän muut maanomistajat kieltäytyvät kaikista maisema- sekä ympäristöhankkeista. Olikohan paikka Tutjunniemi tai jokin. Sinne on perustettu ideaali maisema-alue. Peltoja ei olla suojeltu niin sanotusti "pystyyn", vaan niitä saa käyttää viljelyyn jne. kunhan pellot pidetään peltoina eikä metsitetä. Maata saa käyttää rakentamiseen, kunhan uudet rakennukset tehdään ympäristöön sointuviksi. Tämähän olisi täydellinen meidänkin kylälle. Tai jos koko kylä ei halua, niin meidän maatilalle sitten.

Mutta, mutta. Maisema-alueita ei voi perustaa yksittäisen maatilan maille, vaan puuhassa täytyisi olla naapurit, jopa koko kylä, ehkä naapurikylätkin mukana. Aivan mahdoton tapaus tänne! Täällä on vanhat suvut, joilla on asioista vanhakantaiset mielipiteet. Joskus vastustetaan sinänsä hyvää ideaa periaatteen vuoksi: henkilö, joka on tätä ehdottanut ei ole jostain syystä mieluinen. 

Kirjoitus

Millaista on työskennellä arvokkaassa perinnemaisemassa

 Keskustelimme paikallisen maisematyöntekijän kanssa alueemme perinnemaisemakohteiden hoidosta ja niiden tulevaisuudesta.

"-Että onhan tää sellaista puurtamista. Nämä maisemat ovat muokkautuneet vuosisatojen aikana. Näiden tulevaisuus näyttää hyvin epävarmalta kun täällä on kaikki muut pellot metsitetty. Olemme olleet yhteyksissä eri toimijoihin maisemansuojelualueen perustamiseksi. Pinta-alaa pitäisi olla paljon enemmän, että sellainen toteutuisi. Täällä maata omistavat eivät tahdo myydä tai vuokrata maitaan, vaan kasvattavat mieluummin metsää, vaikka tietävät alueen arvokkaaksi maisemakohteeksi. Toisaalta on haasteellista saada tänne ketään metsäyhtiötäkään maisemanhoitoon, kun he ostavat mieluusti vain tukkileimikoita. Nyt tuli vielä tämä uusi pellonmetsityskampanja, joten uusien näkymäalueiden avaaminen on entistäkin nihkeämpää. Jos itselleen polttopuuksi teettäisi, niin se olisi yksi mahdollisuus. Jos ei itse tarvitse, niin sitten olisi etsittävä joku joka tarvitsee polttopuita. Aika vaikea juttu sekin on käytännössä toteuttaa."

"Nykyajan trendi on metsänkasvatus. Luultavasti kun tässäkin maanomistaja joskus vaihtuu, istutetaan kasvimaat ja kukkapenkitkin puuntaimille. Joskus 200 vuoden kuluttua arkeologit tulevat kaivamaan ja ihmettelemään, onko täälläkin joskus asuttu." 

Ehdota Yläpihan tilaa vuoden ympäristöpalkinnon saajaksi!

Ehdota Yläpihan tilaa vuoden ympäristöpalkinnon saajaksi! Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä pohjoiskarjalaisen maalaismaiseman säilyttämiseksi avoimena. Tehometsätalousalueen keskellä se ei ole helppoa. Meillekin on tarjottu useaan otteeseen kulttuurimaisemiemme metsitystä. Kävimme napakan kädenväännön ns. Pohjorinteen perinnebiotoopin metsityksestä. Saimme oikaisuvastimuksella peruttua maillemme tehdyn metsityssuunnitelman. Ajamme maisemakylä perustamista Valtimon pitäjän Sivakkavaaran kylälle ja järjestimme mesenaatti.me:n avulla kampanjan, jolla keräsimme varoja arvokkaan maisema-alueen raivaamiseksi traktoriniittokuntoon. 

Kierrätämme, lajittelemme ja kompostoimne jätteet. Olimme vaatimassa pakkausmuovin keräystä Valtimolle. Aiomme suojella ikimetsäämme ja sijoitimme kahden vuoden kahvimatuotot ympäristörahastoon. 

Seuraavassa osoite, johon ehdotuksen ympäristöpalkinnon saajaksi voi lähettää

tiedotus.pohjois-karjala@ely-keskus.fi