Maisemapäivänä 20.10.2024

 

MAISEMAPÄIVÄNÄ

Tarina Yläpihan matkailutilasta syntyi tarpeesta säilyttää edes osa aiemmin kuuluisan Sivakkavaaran komeista vaaramaisemista. Häkkilän Yläpihan maanviljelijä Hannes Häkkinen arvosti maisemia suuresti. Tämän kuoltua lähes kaikki kylän pellot metsitettiin kuuselle. Ei ollut ketään, joka olisi kyseenalaistanut toiminnan. Maanomistajien puoluepolittinen näkemys edisti asiaa. Tarjottiinpa EU-tukipeltojen metsitystä meillekin. Pellot metsittämällä samalla olisi kadonnut Sivakkavaaran tunnusmerkki vaaramaisema Hannes Häkkisen sukutilan mailta. Syntyi kysymys miten pitää maisema-asiaa esillä ja säilyttää omat vaaramaisemat avoimina. Niinpä tuli idea perinnetilan perustamisesta. Netistä löytyi sopiva vanha maalaistalo entisen päärakennuksemme paikalle ja loppu onkin historiaa. Pääosa pelloista on kunnostettu niittokelpoisiksi ja loputkin aiotaan kivetä lähivuosina. Koiravaaran kylänosassa on perustettu suojelualueita, jotka takaavat peltojen ja näin ollen maisemien säilymisen tulevaisuudessa. 

#maisemapäivä #maisemanhoito #kulttuuriympäristömme #vaarakarjala #luonnonmonimuotoisuus #vaaramaisema #maisemamatkailu #yläpihantila #häkkilänyläpiha #yhteiskunnallinenyritys

Pohjorinne on niittokunnossa

 

Vielä oli monta vaihetta maisemakohteen hankkeessa. Keväällä 2023 paikallinen niittourakoitsija kävi Pohjorinteen lohkolla ja totesi, ettei alueelle ole traktorilla mitään asiaa. Lohko on raivattava uudelleen kivistä.

Talouden kanssa on oltava tarkkana. Samana keväänä oli tarpeellinen keittiöremontti. Kaapistot ja lattia uusittiin. 

Kuluvan vuoden 2024 keväällä asennettiin pirttikahvilaan sähköt. Vasta sen jälkeen syksyllä 2024 tuli rinteen kivenraivaus uudelleen ajankohtaiseksi.

Oli onni, että tällä kertaa saatiin asiallinen urakoitsija joka kunnosti Pohjorinteen viimeinkin niittokelpoiseksi. Urakoitsijat tekevät paljon yhteistyötä ja niinpä paikallinen niittourakoitsija on jo käynyt tarkistamassa rinteen. Pellolle on kylvetty nurmen siemenet. Toivokaamme että ne lähtevät aikanaan itämään.

Lämpimät kiitokset kaikille tässä monivaiheisessa Pohjorinteen niittylohkon kunnostishankkeessa mukana olleille! Tervetuloa tutustumaan paikan päälle!

Hyvää syksyn jatkoa! 

Rinne saatiin viimeinkin raivattua!

Nyt voi kertoa sellaisen ilouutisen, että joukkorahoituskohteena ollut Pohjorinteen vanha pelto on viimeinkin saatu raivattua kivistä. Suhteellisen lyhyt operaatio tuli maksamaan paljon. Mesenaatin avulla kerätty summa ei riittänyt alkuunkaan. Mutta kaiken kaikkiaan hyvä, että jotain saatiin viimeinkin aikaan. Kuluneen syksynä pyydettiin apua peräti viideltä kaivinkoneyritykseltä, ennenkuin jotain tapahtui.

Pohjorinne on vielä tasoitettava traktorilla. Toivottavasti saamme työn suoritettua edullisemmin kuin tämän kivienraivauksen. Kiitokset kaikille hankkeessamme mukana olleille! Ja tervetuloa tutustumaan alueeseen! 

Kivenraivaajat eivät tulleetkaan

Olemme olleet yhteydessä neljään kaivinkoneyrittäjään Pohjorinteen kunnostamiseksi niittokuntoon. Yksi kieltäytyi, kaksi kävi katsomassa ja lupasi tulla. Toinen kolme vuotta sitten, toinen tämän vuoden kesäkuussa. Elokuu on jo pitkällä eikä ketään ole töihin näkynyt. 

Saimme onnistuneesti hankittua rahoituksen ja olemme olleet yhteydessä useisiin toimijoihin. Se ei ole enää meidän vika, mikäli kukaan ei tule lupaksestaan huolimatta. Olemme tehneet oman osamme. 

Liekö jotain kytkyä, kun ammattikoulu on metsäalan oppilaitos ja metsäyhtiöille perinnemaisemalohkon kunnostus maatalouskäyttöön on niin sanotusti kuuma peruna.

Mutta näin komea näköala on suojeltava metsitykseltä, sanoivatpa metsäalan toimijat mitä tahansa! 

Niitettiin polku

Meiltä johtaa vanha polku läheiselle metsäautotielle. Tie kiepsahtaa takaisin kylätielle. Mukava parin kilometrin patikkareitti komeissa vaaramaisemissa. Polun varrella on kaunis kukkaniitty, joka on vaarassa pusikoitua, kun sitä ei voi kivien takia niittää traktorilla. 

Kymmenisen vuotta sitten täällä oli metsänhoitoyhdistyksellä peltojen metsityskampanja. Samassa yhteydessä he aikoivat metsittää kylän viimeisen vaaranäkymän eli tämän kyseisen niityn. Saimme estettyä hankkeen. 

Pari vuotta sitten kampanjoimme Mesenaatin avulla varoja kivisen niityn kunnostukseen. Kampanja tuotti yli tuhat euroa. 

Olemme etsineet kaivinkonefirmaa kunnostamaan tuo kivinen lohko. Muutama vuosi sitten joku kävi ja lupasi tulla töihin. Heitä ei sitten näkynytkään. Syksyllä joku toinen firma kävi katsomassa ja lupasivat tulla kesäkuussa töihin. Heinäkuu on lopuillaan ja kivien raivaajia ei näy. Vaikeata raivata korkeassa vesakossa. Täytyy syksyllä lehtien karistua kysellä töihin kolmatta urakoitsijaa. Ehkä sitten nappaa. 

Tue toimintaamme!

Kulttuurimaisemien suojelu on haastavaa työtä laajojen metsäalueiden keskellä. Siksi se onkin niin tärkeää. Tarjotaan helposti metsitystä arvokkaille kulttuuriympäristöille kun koko lähialue on jo metsitetty. Valtio ja muut julkiset tahot eivät pysty suojelemaan metsäisillä seuduilla olevia arvokohteita. Tämä on kokonaan yksityisten varassa. Tämä on erittäin epäreilua. Arvokkailla alueilla sijaitseville perinnerskennuksille on vaikea saada kunnostusavustuata. Pellonkunnostustöitä ei tueta, vaikka se olisi ehdoton edellytys kulttuurimaisemien säilymiselle.

Ostamalla tuotteitamme kannatat samalla kylämme arvokkaiden kulttuurimaisemien säilymistä. Muiden muassa tässä kirjassa kerrotaan perinnepihan koiran näkövinkkelistä perinnemaisemien kunnostuksesta. 200-sivuinen kovakantinen värikuvateos maksaa 35,00 €. Hintaan lisätään toimituskulut. Voit tilata kirjaa postitse oheisella palautelomakkeella. Kiitos kannatuksestasi!

Sivakkalaisia Kansantarinoita -kirjassa kerrotaan tarinoita perinnemaisema kylästä. Kirjan hinta on 25,00 euroa plus postikulut. 

Maisema-alueen perustaminen?

Tämä on ihan, sanonko, pyllystä! Tiedustelin ELY:ltä voisiko tänne saada pienemmän, yksityisen maisema-alueen kun kylän muut maanomistajat kieltäytyvät kaikista maisema- sekä ympäristöhankkeista. Olikohan paikka Tutjunniemi tai jokin. Sinne on perustettu ideaali maisema-alue. Peltoja ei olla suojeltu niin sanotusti "pystyyn", vaan niitä saa käyttää viljelyyn jne. kunhan pellot pidetään peltoina eikä metsitetä. Maata saa käyttää rakentamiseen, kunhan uudet rakennukset tehdään ympäristöön sointuviksi. Tämähän olisi täydellinen meidänkin kylälle. Tai jos koko kylä ei halua, niin meidän maatilalle sitten.

Mutta, mutta. Maisema-alueita ei voi perustaa yksittäisen maatilan maille, vaan puuhassa täytyisi olla naapurit, jopa koko kylä, ehkä naapurikylätkin mukana. Aivan mahdoton tapaus tänne! Täällä on vanhat suvut, joilla on asioista vanhakantaiset mielipiteet. Joskus vastustetaan sinänsä hyvää ideaa periaatteen vuoksi: henkilö, joka on tätä ehdottanut ei ole jostain syystä mieluinen.